Keikyän entiseen kivikouluun lastensuojelulaitosta suunnittelevat tamperelainen Nauha ry ja sen perustama yhtiö Abnoy Oy saivat tulikivenkatkuisen vastaanoton hankkeen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, johon oli tullut vain runsaat 20 keikyäläistä. Tilaisuudesta tiedottamisen epäonnistuminen nostatti kuumia tunteita ja herätti epäluuloja.
Nauha ry:n puheenjohtaja Lasse Salmi oli saanut sellaisen käsityksen, että Tyrvään Sanomien päätoimittaja olisi luvannut tiedottaa tilaisuudesta lehdessään hyvissä ajoin ja toimittaa tiedon myös muihin lehtiin. Paikalla oli kuitenkin äänessä vain sellaisia keikyäläisiä, jotka olivat löytäneet tiedon tilaisuudesta joko Sastamalan keskusteluseinältä tai verkkolehdistä aikaisintaan noin vuorokautta ennen tilaisuutta.
Lauttakylä-lehdessä oli toki ollut aiheesta lyhyt juttu tätä aiemmin, mutta tätä ei pidetty riittävänä tiedottamisena tilaisuudesta, joka pidettiin Sastamalassa. Tämän Lauttakylä-lehden jutun perusteella tieto kuitenkin saatiin keskusteluseinälle ja verkkolehtiin.
Nauha ry:ltä oli unohtunut myös kaupungin edustajan kutsuminen tiedotustilaisuuteen. Lasse Salmen mukaan kaupunki tiesi tilaisuudesta aina kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergiä myöten, joten yhdistyksen johto oletti kaupungin edustajan saapuvan paikalle. Salmi totesi, että yhdistyksellä ei ole edes avaimia koulun tiloihin, vaan kaupungin työntekijä kävi ne avaamassa tilaisuutta varten.
Salmi lupasikin, että lastensuojelulaitoksen avaamisesta järjestetään ainakin vielä toinen tiedotustilaisuus, josta tiedotetaan huolellisemmin kuin ensimmäisestä tilaisuudesta. Lisäksi tähän tilaisuuteen kutsutaan kaupungin edustaja.
Toisella tilaisuudella ei ilmeisesti ole kiire, koska ensimmäisessä tilaisuudessa kävi ilmi, että lastensuojelulaitoksen sijoittumisesta Keikyään on ilmeisesti tehty valitus hallinto-oikeuteen. Tästä valituksesta ei ennen tilaisuutta ollut tietoa edes Nauha ry:n edustajilla. He totesivat, että mikäli tieto valituksesta on totta, viivästyy lastensuojelulaitoksen avaaminen oikeusprosessin keston ajan.
Tarkasti ohjattua toimintaa tarkassa valvonnassa
Päihteettömän elämän tukemiseen pian 60 vuotta keskittynyt Nauha ry on perustamassa Keikyän entiseen kivikouluun seitsenpaikkaista lastensuojelulaitosta 15–17-vuotiaille nuorille, jotka tulisivat kotikuntansa sosiaalitoimen lähettäminä ja maksamina kuntoutumaan 3–8 kuukauden ajaksi. Tavoitteena on saada nuorten päivärytmi kohdilleen ja vakiinnutettua sekä nuoret mahdollisimman nopeasti takaisin kotipaikkakunnalleen ja omaan kouluunsa.
Kuntoutuksen ajan nuorten koulu on tauolla. Abnoyn lastensuojelulaitoksissa ei siis anneta kouluopetusta, eivätkä lastensuojelulaitoksen nuoret käy paikallisia kouluja. Tästä pääsäännöstä on tähän mennessä ollut yksi poikkeus. Yksi toiminnassa olevien laitoksien nuorista on suorittanut kymppiluokan opintoja naapurikaupungissa.
Nauha ry:llä on ennestään vastaava lastensuojelulaitos Hämeenkyrössä ja Kurun Länsi-Aureessa Parkkuun kylässä. Hämeenkyrön huhtikuussa toimintansa aloittaneesta laitoksesta tiedotustilaisuudessa oli paikalla yksikönjohtaja Milana Mäkinen, joka vakuutti, että Hämeenkyrössä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Samaa vakuutti Parkkuun kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, sikäläisen lastensuojelulaitoksen naapurissa vuosia asunut lapsiperheen äiti Sanna Ahonen.
Henkilökuntaa lastensuojelulaitokseen palkataan yhdeksän. Päivävuorossa työntekijöitä on kolme tai joskus neljä ja yövuorossa yksi. Viiden työntekijän on oltava ammattikorkeakoulusta valmistuneita sosionomeja tai sairaanhoitajia. Muilla on oltava lähihoitajan koulutusta vastaava koulutus.
Milana Mäkisen mukaan yöt ovat yleensä rauhallisia. Mikäli odotettavissa on jostakin syystä tavallisuudesta poikkeava yö, siihen varaudutaan lisäämällä yövuoron henkilökuntaa.
Lastensuojelulaitoksen toiminta on Milana Mäkisen ja Abnoy Oy:n toimitusjohtajan Mika Tuomolan mukaan aluehallintoviraston valvonnassa. Tarkasti säänneltyjä asioita ovat muun muassa yksikön tilat, henkilökunta ja nuorten enimmäismäärä.
Paikalle saapuneet saivat selvityksen myös lastensuojeluyksikön päivittäisestä toiminnasta, jonka kolme tukipilaria ovat yhteisöllisyys, lääkkeettömyys ja toiminnallisuus. Nuoret heräävät itsenäisesti ja osallistuvat aamupalalle aikuisten kanssa kello kahdeksan. Tarkasti säänneltyyn arkeen kuuluu aamurinki, jossa nuoret käyvät läpi ajatuksiaan ja asettavat tavoitteen päivälle.
Aamupäiväkahvit juotuaan nuoret keskustelevat muun muassa elämänhallinnasta ja tunteistaan. Lounaan jälkeen tehdään kotitöitä eli esimerkiksi siivotaan. Iltapäivä jatkuu samaan tapaan. Kolmena päivänä viikossa ohjelmaan kuuluu liikuntaa.
Päivä päättyy nuorten itse valmistamaan päivälliseen. Sen jälkeen nuoret joko oleskelevat laitoksen alueella tai matkustavat pienryhmissä ohjaajansa kanssa esimerkiksi Tampereelle, Huittisiin tai Sastamalaan. Esimerkiksi se ei ole mahdollista, että kaikki seitsemän nuorta lähtisivät yhdessä vaeltelemaan laitoksen ympäristöön. Mahdotonta on sekin, että joku nuorista noin vain lähtisi kylille.
Puoli yhdeksän aikaan pidetään iltarinki. jossa pohditaan päivän tavoitteiden saavuttamista. Hiljaisuus alkaa kello kymmenen.
Nuoret ovat hoidossa vasten tahtoaan
Keikyäläisiä kiinnosti myös se, miten laitoksessa kuntoutettavat nuoret kuntoutuvat ja se, ovatko he laitoksessa vasten tahtoaan. Nuoret tulevat hoitoon viranomaisen lähettäminä eli käytännössä vasten omaa tahtoaan. Toisaalta Hämeenkyrön yksikön johtaja Milana Mäkinen kertoi, että ongelmia ei ole ollut. Abnoyn laitosten nuoret eivät tarvitse vaativan tason laitoshoitoa. Sekä henkilökunnan että nuorten tavoitteena on nuorten arjen saaminen hallintaan. Milana Mäkisen mukaan nuoret alkavat varsin nopeasti odottaa paluuta omaan kouluunsa.
Abnoyn ja Nauhan edustajat vakuuttivat samalla joukolla, että heidän tarjoamansa hoito päihdeongelmasta kärsiville nuorille on keskeyttämisillä mitaten parasta, mitä Suomessa on tarjolla. Nuoret sitoutetaan säänneltyyn elämänrytmiin mahdollisimman nopeasti. Nuoret pääsevät myös kokeilemaan uudenlaista elämäntapaansa kotilomillaan niin, että kuntoutuksen päättymisen jälkeen ei edessä olisi liian suurta kynnystä.
Keikyäläiset kyselivät myös lastensuojelulaitoksen tarpeen todellisuutta. Mika Tuomolan mukaan tarpeita on näillä näkymin kovastikin. Abnoy on perustamassa ensi vuoden aikana kaikkiaan neljä nuoria päihteettömään elämään auttavaa lastensuojelulaitosta.
Abnoyn lastensuojelulaitoksista on kirjattu karkaamisia, mutta tosiasiassa nämä karkaamiset ovat Milana Mäkisen mukaan tapauksia, joissa laitoksessa kuntoutettava nuori on jättänyt palaamatta kotilomaltaan kuntoutukseen.
Abnoyn laitoksissa ei ole käytössä Keikyällä peräänkuulutettuja hälytysnappeja, joilla yövuorossa oleva voisi hälyttää tarpeen tullen paikalle vartiointiliikkeen tai poliisin. Käytännössä laitoksissa on koettu riittäväksi se, että eri yksiköiden työntekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja varmistavat kaiken sujuvan normaaliin tapaan.
Keikyäläiset ovat perin pettyneitä
Tilaisuudessa purkautui keikyäläisten pettymys entisen kunnan tilanteeseen, johon lastensuojelulaitoksen pelätään lyövän likimain sen kuuluisan viimeisen naulan. Esille nostettiinkin muun muassa Suomen pisimmän puurakenteisen riippusillan kohtalo, valottomat kadut, kaupungin virkamiesten asiaton suhtautuminen ja lastensuojelulaitoksen vaikutus kiinteistökauppoihin.
– Kaupungin työntekijät eivät edes tiedä, missä me olemme, kuului välihuuto keikyäläisten joukosta.
Joe Rajala kertoi sovittuja kiinteistökauppoja peruuntuneen lastensuojelulaitoksen tulon takia ja asuinkiinteistöjen hintojen romahtaneen. Hänen mukaansa lastensuojelulaitoksen takia tupia on jäämässä Keikyässä tyhjilleen.
Toisaalta Nauha ry:n edustajille todettiin suoraan, että Sastamalan kaupungin suhtautuminen Keikyään on kuumentanut tunteet niin, että pettymyksestä saa kärsiä myös Nauha ry.
