Koska Sastamalan kaupunki antoi tiistaina julkaisemamme uutisen pohjalta tänään torstaina tiedotteen, julkaisemme tässä suoria lainauksia valvontapäätöksestä LSSAVI/9652/2018 siltä osin, kuin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätöstä on tiistaina julkaistussa uutisessamme käsitelty. Kukin voi itse tehdä näiden suorien lainauksien perusteella omat johtopäätöksensä. Tummennukset ovat tämän jutun kirjoittajan.
Sivu 5/11: Aluehallintovirastolle toimitettujen aktivointisuunnitelmien mukaan kuntouttavaan työtoimintaan on ohjattu asiakkaita monin eri taustoin. Yhteensä 54 asiakasta koskevien aluehallintovirastolle toimitettujen aktivointisuunnitelmien perusteella näyttäisi siltä, että noin 15–20 asiakasta 54 asiakkaasta ovat sellaisia, joilla ei ole työ/toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Laadittujen aktivointisuunnitelmien perusteella nämä asiakkaat pystyisivät ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Aktivointisuunnitelmien mukaan kyseiset asiakkaat eivät myöskään ole itse pyytäneet päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Aluehallintovirasto toteaa, että näiden tietojen pohjalta asiakkaita on ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan lain edellytysten vastaisesti.
Viitaten edelle esitettyyn aluehallintovirasto toteaa, että STM:n tiedotteen (31.12.2014), N5-65536) mukaan kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan tulisi harkita laissa ensisijaiseksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluja kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 184/2000) todetaan, että kuntouttava työtoiminta on aina toissijainen varsinaiseen työsuhteeseen, koulutukseen tai muuhun työvoimaviranomaisten tarjoamaan toimenpiteeseen nähden.
Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on päätöksissään EOAK/5424/2017 ja OAK/274/2018 linjannut, että pelkästään se seikka, että työttömyys tai työmarkkinatuen maksaminen on jatkunut pitkään, ei oikeuta päättelemään, että henkilöllä olisi elämänhallinnan tai työ- ja toimintakyvyn asettamia rajoituksia. Myöskään se, ettei sopivia julkisia työvoimapalveluita ole tarjolla, ei ole riittävä peruste päätyä ohjaamaan asiakas kuntouttavaan työtoimintaan.
Muilta osin aluehallintovirasto ei näe viitteitä virheellisestä tai puutteellisesta toiminnasta koskien asiakkaiden ohjaamista kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden suurta määrää selittää suurelta osin työllisyyspalveluiden järjestämistä koskeva määräaikainen kokeilu ja aktiivimallin käyttöönotto.
Sivu 9–10/11: Aluehallintovirasto viittaa sosiaalihuoltolain 42 §:ään, jonka mukaan omatyöntekijän tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilö, joissain tapauksissa terveydenhuollon ammattihenkilö. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kohdalla omatyöntekijän on perusteltua olla nimenomaan sosiaalihuollon ammattihenkilö. Aluehallintovirastolle toimitetussa selvitetyksessä ei tuoda esiin, millä perusteella omatyöntekijöinä toimii Sastamalassa myös muita kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Ottaen huomioon sosiaalihuoltolain 42 §:n, voidaan toiminta todeta näiltä osin lain vastaiseksi.
Kuntouttavaa työtoimintaa kunnan työllisyyspalveluissa toteuttavien työtoimintaa ohjaavien henkilöiden koulutustaustat koostuvat hyvin erilaisista koulutuksista. Työllisyyspalveluiden työvalmennuksen ohjaajien (5) koulutukset ovat autoalan teknikko/työhönvalmentaja, rakennusalan teknikko, työkykykoordinaattori, ohjauksen artenomi ja restonomi AMK. Lisäksi on 8–10 eri koulutustaustoilla olevaa työsuunnittelijaa. Kunnan muissa yksiköissä, järjestöissä ja seurakunnalla koulutustausta on yksikön perustehtävän mukainen.
Punkalaitumella työtoimintaa toteuttavat palveluohjaajana sosionomi, työtoiminnan ohjaaja ja apuna työsuunnittelija. Palveluohjaaja toimii yksilöohjaajana myös kolmannen sektorin työtoimintapaikkojen asiakkaille. Kaikille asiakkaille on nimetty sekä oma palveluohjaaja (Sastamalan kaupunki) että omaohjaaja kuntouttavan työtoiminnan ajaksi (Punkalaitumen kunta).
Aluehallintovirasto painottaa, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, asiakaslaki). Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadukas sosiaalipalvelu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelu toteutetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutuksesta ja perehtyneisyydestä sosiaalihuollon tehtäviin säädetään ammattihenkilölaissa (817/2015). Aluehallintoviraston saaman käsityksen mukaan Sotesin alueella toteutettavissa kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikoissa ei ole saatavilla sosiaalihuollon asiantuntemusta, koska henkilöstön koulutus ja kokemus pohjautuu työtoimintapaikan substanssialaan, esimerkiksi kuljetus- tai käsityöalaaan.
Aluehallintovirasto toteaa, että omatyöntekijän merkitys korostuu edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa, joissa asiakkaan työtoimintapaikalla ei ole saatavilla sosiaalihuollon asiantuntemusta. Mikäli työtoimintapaikan ohjaajilla ei ole sosiaalihuollon koulutusta tai pätevyyttä, olisi tärkeää, että asiakkaan käytössä olisi sosiaalihuollon asiantuntemusta omatyöntekijän kautta. Toivottavaa toki olisi, että myös työtoimintapaikoilla olisi saatavailla sosiaalihuollon asiantuntemusta.
Itse valvontapäätös päättyy tähän. Valvontapäätöksen esitteli ylitarkastaja Niina Lehtinen ja asian ratkaisi ylitarkastaja Päivi Ahvenus.