Iso osa Kiikoisiin Toukolan koululle tiistaina kokoontuneista noin 50 ihmisestä kannattaa Kiikoisjärven ja Mouhijärven kesävedenpinnan korottamista ainakin muutamilla kymmenillä senteillä. Asukkaiden kuulemistilaisuuden oli kutsunut koolle valtio eli Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Ely-keskuksen ohella kuulemistilaisuutta isännöi Sitowise Oy, joka toimii konsulttina Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellisessa kehittämisessä sekä Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyn vaihtoehtotarkastelussa, jotka kumpikin ovat käynnistymässä.
Kauvatsanjoenreitin valuma-alue on noin 800 neliökilometriä eli yli 60 kilometrin mittainen ja yli kymmenen kilometrin levyinen alue, joka ulottuu säännöstelyn vaikutusten arvioinnin kannalta vähintäänkin Suodenniemen keskustan pohjoispuolella sijaitsevasta Koivuniemenjärvestä aina Kauvatsanjoen alajuoksulle asti. Tosiasiassa vesiä valuu kohti etelää aina Hämeenkyrön Vesajärven tasalta asti.
Vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Ely-keskuksesta selvitti järvien säännöstelyä kehittävän, säännöstelypatoja tarkastelevan ja yleispiirteisen kunnostamissuunnitelman käynnistämiseen pyrkivän projektin aloittamiseen päädytyn kahdesta syystä. Ne ovat kyseisten vesistöjen tila ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset.
Nykyinen säännöstelytilanne perustuu vuonna 1963 saadulle säännöstelyluvalle ja luvan tarkistamiselle tämän vuosituhannen alkuvuosina. Säännöstelyä hoitavat Kiikoisjärven järjestely-yhtiö sekä Mouhijärven, Kourajärven, Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven järjestely-yhtiö.
Säännöstelyn kehittämisestä puhuttiin toista tuntia
Kaikkinensa lähes kolmituntisessa asukastilaisuudessa käytettiin toista tuntia keskustelemiseen ryhmissä ja mielipiteiden kirjaamiseen, jotta ne olisivat projektin työntekijöiden hyödynnettävissä. Asukastilaisuudessa täytettiinkin kymmeniä erivärisiä muistilappuja, joita kiinnitettiin karttoihin niihin paikkoihin, joihin lappuihin kirjattuja toimenpiteitä esitetään.
Vesistöjen virkistyskäyttöä pohdittaessa otettiin varsin yleisesti kantaa Kiikoisjärven ja Mouhijärven nykyistä ylemmän kesävedenpinnan puolesta. Moni kannatti myös kaikkien säännöstelyrajojen korottamista 20–25 sentillä.
Yleisesti perin tärkeänä pidettiin vesikasvillisuuden poistamista, jotta järvien umpeen kasvaminen ei jatkuisi nykyistä tahtia. Maanviljelijät toivat esiin kevätkuopan eli suurten kevätjuoksutusten jatkamisen tarpeen. Ilman sitä rantapeltojen viljely vähintäänkin vaikeutuu. Säännöstely on aikanaan aloitettu maanviljelyn tarpeista lähtien.
Asukasillan osanottajat esittivät järvien ja jokien kokonaistarkastelua ennen säännöstelyn uusista ehdoista päättämistä. Useassa kannanotossa esitettiin myös Kourajärven padon poistamista ja järvien keskivedenpinnan nostamista. Nostaa haluttaisiin siis sekä alavedenpintaa että ylävedenpintaa.
Vesistöjen virkistyskäyttäjien, kuten mökkiläisten, muiden ranta-asukkaiden ja kalastajien, huolenaiheita ovat ennen muuta heikko vedenlaatu, järvien umpeenkasvu ja vesistöjen madaltuminen. Samalla todettiin kevätvedenpinnan nostamisen avittavan kalojen kutua.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset merkittäviä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset sadantaan, haihtumiseen, virtaamiin ja vedenpintoihin ovat Kauvatsanjoenreitillä melkoisia. Tärkein muutta asia lienee lämpötila. Vuosina 1985–2014 keskilämpötila alueella oli 4,5 astetta. Vuosina 2020–2049 se on 5,5 astetta ja vuosina 2050–2079 6,8 astetta.
Keskilämpötila vaikuttaa melko suoraan haihduntaan. Se ehtii kasvaa vuosien 1985–2014 keskiarvosta yli kuusi prosenttia ennen kuin eletään vuosia 2059–2079.
Lumen alueelle tuottaman veden määrä suorastaan romahtaa alle puoleen 65 vuodessa. Talviajan sateet ovat jatkossa yhä useammin vesisateita. Ilmastonmuutoksen seurauksena talviajan virtaamat kasvavat ja kevätajan virtaamat vähenevät, kun sulamisvesiä on yhä vähemmän.
Maanviljelyksen kaipaaman kevätkuopan tarve vähenneekin merkittävästi. Rantapellot kuivunevat jatkossa riittävän varhain ilman nykyisen suuruisia kevätjuoksutuksia.
Tarjolla kolme perusvaihtoehtoa
Säännöstelyn vaihtoehtoja tarkastellaan projektissa ensimmäiseksi. Tämän tarkastelun on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Tarkastelun tulokset julkaistaan tuolloin alla kerrottavassa verkko-osoitteessa.
Perusvaihtoehtoja on tarjolla kolme. Tilanne voidaan säilyttää nykyisellään tai muuttaa säännöstelyä. Mikäli säännöstelyä päädytään muuttamaan, voidaan joko turvautua nykyisten patorakenteiden hyödyntämiseen tai korvata ne pohjapadoin. Nykyisten säännöstelypatojen säilyttäminen mutta säännöstelyn muuttaminen tarkoittaisi lähinnä kevätkuopan muokkaamista eli suurten keväisten juoksutusten määrän ja ajankohdan määrittelyä uudelleen.
Asukaskysely on verkossa avoinna 13.11. asti osoitteessa www.ymparisto.fi/saannostely/kauvatsanreitti
Jatkosta päätetään ensi kevään aikana. Seuraava asukastilaisuus järjestetään ensi syksynä tai vuonna 2020.
