Järvenselkä on Sastamalassa liian usein autio

Juha Metsämäen mukaan Sastamalasta olisi saatavissa erinomainen kesäkaupunki pienellä rahalla. Moni aina vesistön liepeillä asunut ei tunnu mieltävän sen tarjoaman voimavaran mahdollisuuksia.

Vesi ympäröi kaupungin ydinkeskustaa kolmelta puolen. Torilta on matkaa rantaan muutamia satoja metrejä. Vesistö ulottuu aina Nokian Siuroon lähes 40 kilometrin päähän. Sinne ajaa leppoisaa kuuden solmun vauhtia vähintäänkin kolmisen tuntia.

Mistään lammikosta ei ole kyse. Silti järvenselät ovat usein autioita jopa parhailla keleillä. Sylvään sataman rannassa odottaa matkaan pääsyä täsmälleen yksi purjevene.

Vammalan venekerhon kommodori Juha Metsämäki sanoo Sastamalan päävesistön olevan kaunis ja riittävän iso. Suuri osa kaupunkilaisista ei kuitenkaan tiedä paikkakunnan helmen kauneudesta juuri mitään, koska rannoilta katsoen se ei avaudu.

Hän epäileekin, että veneilyharrastus lähtisi vakaaseen nousuun, mikäli paikkakunnalle saataisiin säännöllisesti toimiva vesibussi, jossa maisemia voisi ihailla ulkona. Toive ei kuitenkaan hevin toteudu, jollei kaupunki ole valmis tukemaan pienimuotoista matkustajaliikennettä. Suuresta summasta ei olisi kyse.

Vesibussin liikennöinti auttaisi kaupunkilaisia kommodorin mukaan näkemään kotikaupunkinsa aivan uusin silmin. Samalla voi pohtia sitä, millaista viestiä Sastamalasta veisivät kotikulmilleen ne turistit, jotka pääsisivät näkemään Sastamalan kaupunkina vesien ja lumoavien maisemien keskellä.

Juha Metsämäki sanoo veden laadun olevan todella hyvä. Siinä ei ole häpeämistä.

Vesibussin lisäksi hän kaipaakin lähinnä toimintaa keskustan rannoille. Rantakahvilan lähistöllä ja Rautavedenkadun laitamilla olisi sijansa monenlaisille toiminnoille. Niitä lupaili jopa ydinkeskustan suunnittelukilpailu ennemmin tai myöhemmin.

Veneitä toki vesistössä on, mutta kyse on siitä, miten ehkä tuhannesta venekunnasta edes murto-osa saataisiin hyödyntämään kaupungin keskustan palveluja. Kauppakassinsa ja mahansa voisi Tampereen tai Nokian sijaan täyttää Vammalassa.

Tankkauspiste on tarpeen

Juha Metsämäki toivoo keskustaan selkeästi merkittyjä vierasvenepaikkoja ja mahdollisuutta tankata vene. Nykyisin veneiden tankkauspaikkojen luvat ovat hänen mielestään turhan tiukassa, koska kanistereiden kanssa touhuaminen on armotta huonompi vaihtoehto.

Septitankkien tyhjennyspiste Vammalassa jo on, ja raikasta vettäkin on veneilijöille tarjolla.

Veneilijöiden kaipaamat parannukset palveluihin eivät olisi isoja investointeja. Pienellä rahalla olisi saavutettavissa paljon. Rahanmenon ei pitäisi olla syy vuosien jahkailulle.

Valmiit merkityt ja turvalliset väylät vesissä jo on, ja veneilykarttoja saa Tyrvään kirjakaupasta. Nyt tarvittaisiin vain enemmän käyttäjiä väylille, joilla turvallisesti liikkuminen ei vaadi laivuritutkintoa. Sen verran rajallisesta ja suojaisasta vesistöstä on kyse. Tärkeimmät merimerkit toki on syytä tuntea, jotta tietää, mistä voi kulkea vaaratta.

Väylien ulkopuolelle ei ole syytä mennä, jollei todella tiedä, missä kulkee, tai jollei veneessä ole kaikuluotainta.

Veneilijät osaavat käyttäytyä

Veneilykulttuuria Sastamalassa on kommodori Juha Metsämäen mukaan likimain riittämiin. Tärkeintä on kohteliaisuus ja toisen huomioon ottaminen, aivan kuten muussakin liikenteessä. On hyvä muistaa, että liian läheltä ohittava saattaa kumota kohtaamansa veneen perunakattilan sisällön.
Alkoholi ei ole aiheuttanut Sastamalan päävesistöllä juurikaan ongelmia. Veneiden valaisematta jätttäminen on tuntuvasti alkoholia isompi ongelma. Pienessäkin veneessä olisi syytä hämärän ja pimeän aikaan olla jonkinlainen tuikku. Muutoin vaara tulla päälle ajetuksi on todellinen, vaikka kuljettava matka olisi lyhytkin.
Ei maantieliikenteeseenkään kukaan lähde tarkoituksella valoitta tai yritä perustella pimeänä kulkemista auton pienellä koolla tai kuljettavan matkan lyhyydellä.
Sastamalan päävesistöllä ylinopeudetkaan eivät ole merkittävä ongelma. Eivätkä sitä ole heikosti merkityt ja väärään paikkaa asetetut pyydyksetkään.
Korjattavaakin toki on. Satamaan tultaessa ja sieltä lähdettäessä joidenkin nopeudet ovat liian suuria. Niin aiheutetaan melkoista aallokkoa ja saadaan laiturissa olevat veneet hakkaamaan toisiaan vasten.

Koko kansan harrastus

Veneilyä pidettiin ennen ainakin joltain osin varakkaiden harrastuksena. Enää näin ei Juha Metsämäen mukaan ole. Tosin mihin tahansa harrastukseen saa halutessaan käytettyä rahaa aivan niin paljon kuin itse haluaa.
Vammalan venekerhon kommodori rinnastaa veneilyn esimerkiksi asuntovaunu- tai asuntoautomatkailuun. Asiallisen veneen saa hyvin 10000 eurolla ja vuosikulu pysyy 1000 eurossa, mikäli venettään kunnostaa ja laittaa itse.
Sastamalan vesistöillä veneen tai moottorin ei tarvitse olla iso. Juha Metsämäki sanoo monille perheellisille olevan tärkeintä yhdessäolo luonnon keskellä. Somen käyttökin unohtuu helposti.
– Meidän perheellemme vene on kuin kesämökki. Vesillä vietetään leppoista aikaa. Lisäksi veneessä kaikki elävät ja toimivat yhdessä. Veneily on perhettä yhdistävä koko perheen harrastus.
Huittisista lähtöisin olevaksi synnynnäiseksi maakravuksi tunnustautuva Metsämäki sanoo veden olevan useimmille todella rauhoittava elementti. Veneeseen astuessa unohtuvat maalliset murheet.

Matkaveneily ylläpitää kerhoa

Vammalan venekerhossa on 130 jäsentä ja kerholla kaksi tukikohtaa. Kotisatama on Sylvään satamassa, jossa on noin 50 venepaikkaa. Ekosaaressa kerholla on retkitukikohta, jossa on sauna, tupa ja grillikatos sekä poijupaikkoja kymmenkunnalle veneelle.
Kerhon toiminta on nykyisin matkaveneilyä. Takavuosien purjehdusinnostus on hiipunut. Tavoitteena on kuitenkin löytää keinot purjehdusharrastuksen elvyttämiseen.
Vielä saavat lokit istua kivillä rauhassa. Veneilijöitä ei ole häiriöksi asti.