Aurinkoenergian hyödyntäminen on asia, joka täytti Vammalan kauppalantalon salin viimeistä sijaa myöten koko illaksi toistamiseen. Näin kävi, vaikka alan yrittäjä Timo Jodat Ympäristöenergia Oy:stä lähes ensi sanoikseen ampui alas ajatukset suurista säästöistä tai yleensäkin kannattavuudesta yksinomaan euroilla asiaa arvioiden varsinkin silloin, kun aurinkoenergialla korvataan sähköä.
Suomen hyvin edullisilla sähkön hinnoilla 4000 euron investoinnin kuoletusaika on helposti noin 18 vuotta siitä huolimatta, että laitteistojen hinnat ovat romahtaneet. Enää ei olekaan odotettavissa merkittäviä hinnanalennuksia, vaan lähinnä tekniikan hidasta kehittymistä.
Useimmissa asioissa on joka tapauksessa kaksi puolta. Mikäli sähkön hinta nousee odotetusti muutaman vuoden kuluessa lähemmäs Keski-Euroopan hintoja, lyhenee kuoletusaika tuntuvasti. Samaan aikaan aurinkoenergiaa hyödyntävät laitteistot ovat jo luotettavia ja helppohoitoisia. Teknologiariskiä ei enää Jodatin mukaan ole.
Tärkeintä lienee hänen mukaansa silti se, että lastemme ja lastenlastemme sekä muiden jälkeemme jäävien kannalta aurinkoenergian hyödyntäminen on erinomainen ratkaisu.
Investointikustannus on aurinkoenergiaa hyödynnettäessä likimain koko kustannus, jollei energian varastointiin käytetä akustoja, joita on pakko uusia aika ajoin. Jollei akustoja ole, ei investoinnin jälkeen omasta energian tuotannosta ole kuluja muutamaan vuosikymmeneen. Niin pitkään laitteistot ainakin kestävät.
Saksalaissyntyinen Timo Jodat, joka jatkaa isänsä vuosikymmeniä viitoittamalla polulla, näkee taloudellisesti mielekkäinä ennen muuta ratkaisut, joilla aurinkoenergiaa hyödynnetään lämmön tuotannossa. Sähkön tuotanto ei yleensä ole kannattavaa sillä muodollisella hinnalla, jota verkkoyhtiön verkkoon myytävästä ylijäämäsähköstä Suomessa saa.
Perusongelma aurinkoenergian tuottamisessa onkin se, miten saada kerätty energia hyödynnettyä heti tai ainakin niin nopeasti, että lämminvesivaraajaan varattu energia saadaan hyödynnettyä. Aurinkoenergiaa ei käytännössä saa talteen talvella, jolloin energiaa eniten tarvitaan. Energialle on siis oltava käyttöä paitsi keväällä ja alkusyksystä myös ja ennen muuta kesällä, jolloin sitä eniten on saatavilla.
Timo Jodat ampuikin alas ajatuksen hankkia aurinkoenergiajärjestelmä omakotitaloon, jos asukkaat viettävät kesän mökillä. Oikea paikka järjestelmälle on tuolloin kesämökillä.
Suomessa on kesämökkiemme ansiosta asukaslukuun suhteutettuna eniten pieniä aurinkoenergiaa hyödyntäviä järjestelmiä maailmassa, vaikka esimerkiksi Saksassa aurinkoenergiaa käytetään monin verroin enemmän kuin meillä.
Suomessa monet mökit ovat saarissa tai kaukana sähköverkosta. Tuolloin aurinkoenergiajärjestelmän investointikustannus ei useinkaan ole ainakaan kalliimpi ratkaisu kuin verkkoyhtiön verkkoon liittyminen, vaikka auringolla tuotettava sähkö on sen jälkeen maksutonta.
Silloin, kun sähköä on saatavilla kohtuullisin kustannuksin verkosta, on aurinkoenergiaa kuitenkin mielekästä käyttää lämmön tuottamiseen. Tällaista ratkaisua puoltaa muun muassa se, että lämmön tuottamiseen aurinkoenergiasta on hyödynnettävissä noin 2,5 kertaa niin suuri osuus kuin sähkön tuottamiseen.
Aivan minne tahansa aurinkoenergiakeräimiä ei pidä asentaa. Varsinkin sähköä tuottaville järjestelmille varjostavat puut ja rakennelmat ovat katastrofi. Jo lipputanko tai tikkaat auringon puolella pudottavat talteen saatavan sähköenergian määrää todella tuntuvasti.
Erityisesti varjostavat rakenteet ja kasvit ovat haitaksi aurinkoisella säällä. Pilvisellä ilmalla niistä on vähemmän haittaa. Suomessa talteen saatavasta aurinkoenergiasta puolet kertyy pilvisillä säillä.
Koska ylhäällä varjostavia rakenteita on vähemmän kuin alhaalla, aurinkoenergiakeräimet asennetaan usein katoille. Timo Jodatin mukaan maa-asennukset olisivat kuitenkin monella tapaa helppohoitoisempia kuin kattoasennukset. Maaseudulla maa-asennuksiin on usein mahdollisuuksia aivan eri tavoin kuin isoissa kaupungeissa.
Sitäkin kannattaa etukäteen pohtia tarkoin, mihin kulmaan paneelit asentaa. Mikäli aurinkoenergiaa käyttää ennen muuta kesällä, jolloin päivä on todella pitkä, saattaa kääntyvä paneeli olla erinomainen ratkaisu. Vuositasolla liikkuva paneeli kerää energiaa 30 prosenttia enemmän kuin samassa asennossa pysyvä.
Selvää on joka tapauksessa, että Suomessa etelä on oikea ilmansuunta ja että itään tai länteen paneelia ei kannata suunnata. Mikäli tavoitteena on ennen muuta erinomainen tuotto kesällä, voi paneelin asentaa 30 asteen kulmaan. Vuosituoton kannalta paras kulma on 45 astetta. Lähinnä syksyllä ja keväällä aurinkoenergiaa käyttävä asentaa paneelit 60 asteen kulmaan.
Etukäteen huomioon otettavia asioita ovat myös katon kunto, jos paneelit asennetaan katolle, ja lämminvesivaraajan muoto, mikäli aurinkoenergiaa hyödynnetään käyttöveden ja asunnon lämmittämisessä. Oikea järjestys on aina se, että ensin teetetään kattoremontti, jos sellainen on tulossa, ja vasta sitten asennetaan aurinkoenergiakeräimet.
Lämminvesivaraajan olisi puolestaan oltava pystymallinen ja kapea, jotta kerätty energia saataisiin tehokkaasti hyödyksi sekä käyttövetenä että lämmityksessä. Pystyssä varaajassa vesi kerrostuu toivotusti. Käyttövettä saadaan varaajan yläosasta ja lämmitysvettä alempaa.
Mikäli nykyinen varaaja on aivan muun mallinen, olisi hankittava uusi varaaja. Hankinta johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa takaisinmaksuaika pitenee. Uuden varaajan hankintaa onkin syytä harkita vähintään kahdesti.
Meneillään on kesäkuun loppuun asti Biobisnestä Pirkanmaalle projekti. Projektipäällikkönä toimii ylöjärveläinen Mikko Tiivis, joka opastaa tarvittaessa myös aurinkoenergia-asioissa. Hänen mukaansa ennen investointia on hyvä keskustella asiantuntijan kanssa, sillä alalla on monenlaista kilpailua. Hinnoissa ja siinä, mitä rahallaan saa, on suuria eroja.
