Routa on valemuruisuutta. Sen vaikutus on lyhytaikainen mutta keväällä tärkeä. Näin julisti Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Yli-Halla Sastamalassa järjestetyssä työpajassa.
Luonnonvarakeskuksen ja MTK-Satakunnan järjestämässä työpajassa pohdittiin, millä eväillä edetään tuleviin kasvukausiin, ja haettiin ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa lähinnä maan vesitalouteen, sillä sekä kuivuus että märkyys lisääntyvät. Lisääntyvä märkyys saattaa pilata maan rakenteen ja vedenjohtavuuden. Jos niin käy, on Yli-Hallan mukaan haitallista tiivistymistä aiheuttavaa peltoliikennettä vähennettävä. Lisäksi on huolehdittava ojituksen toimivuudesta.
Pellon kasvipeitteisyys eli alus- ja kerääjäkasvien sekä syväjuuristen kasvien viljely ylläpitää maan orgaanisen aineksen eli humuksen määrää ja vähentää ympäristökuormitusta. Myös lannan käyttö lisää maan orgaanista ainesta.
Kalkituksesta ja ravinteiden tarjonnasta on syytä huolehtia. Riittävä kalkitus tuo maassa olevat ravinteet paremmin kasvien käyttöön.
Näillä fysikaalisilla ja kemiallisilla toimenpiteillä pyritään kohti optimaalista maan koostumusta. Silloin maassa on puolet mineraaliainesta, neljäsosa ilmaa ja neljäsosa vettä. Ilmava maa päästää nopeammin läpi isommatkin sateet eikä sato tuhoudu niin herkästi kuin tiiviillä mailla.
Vaikka kuivuusjaksot saattavat alentaa sadon määrää ja laatua, niin maan kannalta niillä on myös myönteisiä vaikutuksia. Maan kantavuus paranee, hienojakoiset maat halkeilevat ja mururakenteet vahvistuvat.
Viljavuuspalvelun tilastojen mukaan Pirkanmaan pelloista peräti 20 prosenttia on huononlaisia. Satakunnassa vastaava luku on 10 prosenttia. Samojen tilastojen mukaan helppoliukoisen fosforin pitoisuus viljelysmailla on laskussa koko maassa.
Monivuotiset aluskasvit parantavat maata
Maan biologisesta kasvukunnosta eli mikrobeista ja maatuvasta orgaanisesta aineksesta kertoi Ansa Palojärvi luonnonvarakeskuksesta.
Mikrobeja esiintyy maassa juurten pinnalla. Eniten niitä on juurten kärjissä. Kasvin kasvua voidaan edistää käyttämällä sopivia juuristobakteereja.
Maan biologista kasvukuntoa parannettaessa aluskasvin valintaan on syytä kiinnittää riittävästi huomiota, sillä oikean aluskasvin valinta moninkertaistaa maahan jäävän juuristomassan. Monivuotiset kasvit, kuten kumina, ruokohelpi ja timotei, tuottavat runsaasti mikrobimassaa syksyllä.
Ilmastonmuutos tuo hyvää ja huonoa
Luonnonvarakeskuksen Kaija Hakalan mukaan ilmastonmuutoksella on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia peltoviljelyyn. Kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa. Toisaalta kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit lisääntyvät. Lisäksi tulee uusia haitrallisia lajeja ja kantoja.
Talvet leudontuvat ja talviolot muuttuvat epävakaiksi. Sekin saattaa lisätä kasvitauteja, tuholaisia ja rikkakasveja.
Rankkasateet yleistyvät, mikä lisää lakoontumisvaaraa, eroosiota ja ravinteiden ja torjunta-aineiden huuhtoutumista. Kuivuuskaudet ja helleaallot pitenevät. Syys- ja talvisateet lisääntyvät, samoin tulvat.
Viljelijät joutuvat kiinnittämään huomiota paitsi maan kasvukunnon parantamiseen myös oikeiden, kestävien kasvilajien ja lajikkeiden valintaan. Valitettavan usein kestävä lajike ei tuota runsasta satoa eikä satoisa lajike ei useinkaan ole se viljelyvarmin vaihteleviin olosuhteisiin.
Hakala tähdensi, että kasvivalikoima on jo nyt monipuolinen.
