Juttelin taannoin mouhijärveläisen yrittäjän kanssa. Hän kirosi Sastamalan kaupungin elinkeinotointa, koska kaupungin sivujen mukaan Tampereelta on kuulemma matkaa Mouhijärvelle 46 kilometriä. Häijääseen on yrittäjän mukaan matkaa vain 38 kilometriä ja maisemakyläänkin paljon vähemmän kuin Uotsolaan.
Saman yrittäjän mukaan kaupungin osin maksamat tuikut Vammalan ja Tampereen välisen tien varrella eivät mitenkään muuta Vammalan asemaa tai vetovoimaa asuinpaikkana suhteessa Häijääseen. Ilmaisut olivat muutoinkin sen verran vauhdikkaita, että päädyin varmistamaan muun muassa Häijään ja Tampereen välisen etäisyyden, joka virallisesti onkin 41 kilometriä.
Uteliaisuuttani ajelin keskustelumme jälkeen Vammalasta kohti Tamperetta ja pidin tarkasti silmällä kilometrimittaria. Kun virallinen etäisyys Vammalasta Tampereelle on 53 kilometriä, ollaan jo ennen Stormia lähempänä Tamperetta kuin Uotsolassa. Heti Hukkasen jälkeen etäisyyttä on enää 43 kilometriä ja Kärppälässä etäisyys Tampereelle putoaa alle Häijään etäisyyden.
Mikäli kyse olisi ainoastaan etäisyydestä Tampereelle, olisi asutus Kärppälässä ja siitä kohti Nokian rajaa huomattavasti tiheämpää kuin se nyt on. Vielä riittää Kärppälässä umpinaisia metsiä ja teillä harhailevia kauriita. Eikä Nokian rajallakaan ole asutuksen tihentymää, vaikka matkaa Tampereelle on 34 kilometriä.
Entäpä jos Mouhijärvellä olisikin aikanaan kaavoitettu asuinalueita lähemmäs Nokian rajaa ja paikkoihin, joissa on järvinäköala? Entäpä jos vanhaan Vammalaankin olisi kaavoitettu korkealuokkaisia asuntoalueita Rautaveden ja Kuloveden itäpuolella aukeaville rinteille? Kummiltakin seutuvilta olisi matkaa Tampereelle alle 40 kilometriä suhteellisen suoraa valtatietä pitkin. Ala-Pispalaan hurauttaisi noin 20 minuutissa.
Toki mitään ei ole vieläkään menetetty. Jos rohkeutta riittää, varsin edullisia järvimaisemia ja korkeuseroja sekä Tampereen kaupunkiseudulla perin harvinaiseksi käynyttä hiljaisuutta on edelleen mahdollista hyödyntää ja saada paikkakunnalle vakavaraisia ihmisiä eli lisää asiakkaita yrityksille ja verotuloja kaupungille.
Yhä useammalle osan töistään kotona tekevälle perin miellyttävä elinympäristö painaa perheen asuinpaikkaa valittaessa enemmän kuin alle puolen tunnin ajomatka Nokialle, Tesomalle, Lielahteen, Pispalaan tai Pirkkalaan. Sähköauton käyttökulut ovat tunnetusti vähäiset ja pitemmälle, kuten pääkaupunkiseudulle, mentäessä matka taittuu junalla Karkusta, Nokialta tai Tesomalta. Jatkossa myös Siurosta.
Mikään yksinkertainen temppu ei muuttovirtojen suunnan kääntäminen kuitenkaan ole. Sen osoittaa muun muassa mansikkapaikaksi itsensä nimenneen ja erittäin ammattitaitoisesti ja tehokkaasti itseään markkinoineen Valkeakosken tilanne. Kärppälä ja Mouhijärven Salmi eivät näet ole sen lähempänä Tamperetta kuin asuntomessut ja ammattikorkeakoulun toimipisteen saanut Valkeakoski, josta on matkaa Tampereelle 36 kilometriä.
Sastamalan virka- ja luottamusmiehiltä vaaditaankin paitsi rohkeutta ja selkeää näkemystä suunnasta myös ammattitaitoa ja kykyä tehdä päätöksiä harkiten mutta silti viivytyksettä. Tilannetta voi hyvin verrata vaikkapa moniin tilanteisiin viime sodissa: on voitettava taisteluita, jotta olisi mahdollista saavuttaa sellainen lopputulos, josta jälkeemme tulevatkin voivat nauttia.
On ennen muuta tunnistettava Sastamalan ja sastamalalaisten omat vahvuudet ja hyödynnettävä todella osaavia virka- ja luottamusmiehiä. Kummissakin on lukuisia sellaisia, jotka olisivat poikkeuksellisen hyviä missä tahansa näkemistäni lähes sadasta kunnasta.
Iloitkaa Maureista, Merjoista, Päiveistä, Perteistä, Pinjoista, Paseista, Pirjoista, Erkeistä, Kimmoista, Ilmareista, Leenoista, Leeneistä, Eveliinoista, Artoista, Ashtoneista, Juhista, Jarkoista ja lukemattomista muista, jotka ovat osaavia, rohkeita, ahkeria, peräänantamattomia ja juuri siksi niin vaikeasti korvattavissa, mikäli Sastamala aikoo aivan oikeasti voittaa taisteluita ja lopulta koko sodan.
