Sastamalan kaupunki on nostamassa veroprosenttiaan. Edellisestä korotuksesta on kuusi vuotta, joten korotusta voisi pitää jonkinlaisena inflaatiokorotuksena, jos asiaa ei ajattele tarkemmin.
Kunnan ja valtion keräämien verojen määrä kasvaa automaattisesti jo sen takia, että ihmisten tulot kasvavat inflaation takia. Inflaatiokorotusten ei siis pitäisi olla tarpeen.
Jatkamalla veronkorotuksia kuntien asukkaiden mahdollisuus päättää itse, mihin rahansa laittavat, vähenee väistämättä. Omaan päätäntävaltaan jäävä osuus tuloista pienenee pienenemistään.
Veronkorotus on osaltaan kannanotto myös siihen, kannattaako ja onko mielekästä tuottaa palveluita kunnan tai valtion voimin vai vapaan kilpailun ohjaamissa yrityksissä.
Mielipiteitä on laidasta laitaan. Yhdet tuomitsevat yritykset ja toiset verorahoitteiset yksiköt. Olen kuitenkin nähnyt tehokasta ja kuntalaisten edun mukaista toimintaa sekä verorahoitteisissa yksiköissä että yrityksissä.
Huonoakin palvelua olemme varmaan kaikki saaneet kummankin laisista palveluyksiköistä. Samalla olemme nähneet sen, että pelkkä hintakilpailu ilman tarkoin pohdittuja ja valvottuja laatuvaateita vie lähes aina ojasta allikkoon, ja sen, että julkinen palvelu ilman hintakilpailua voi olla kuntalaiselle jopa yhtä aikaa sekä perin huonolaatuista että kallista.
Veronkorotuksen pitäisikin aina olla tulosta tarkkaan harkitusta ja demokraattiseen päätöksentekoon perustuvasta peruslinjauksesta. Se linjaisi sitä, kenen halutaan yksittäisen ihmisen tulojen käytöstä missäkin määrin päättävän, ja sitä, mitä palveluita pidetään mielekkäänä tuottaa julkisyhteisöjen johdolla.
Tällä hetkellä tällaiset periaatteelliset keskustelut ovat perin harvinaisia.