Tilan tarve tuo uimahallin Pororantaan. Teknisen johtajan Kimmo Toukoniemen mukaan Pororanta täyttää paitsi tilavaateen myös saavutettavuudelle ja keskustan elinvoiman tukemiselle asetetut vaateet. Muita nämä vaateet täyttäviä paikkoja ei ole.
Uimahallihanketta ja hallin paikkaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa. Seminaarissa esiteltiin valtuutetuille, missä vaiheessa uimahallin selvitystyö on nyt. Varsinainen hankesuunnitelma valmistuu kesän aikana. Syksyllä valtuusto pääsee päättämään, millaista hanketta viedään eteenpäin.
Aiemmin vahvasti ehdolla ollut Pilven tontti on ilmeisesti väärällä puolella Puistokatua. Tärkeintä on kuitenkin se, että nuorisotalo Pilven läheisyyteen ei saada sopimaan 100–130 parkkipaikkaa uimahallin kävijöille.
Kimmo Toukoniemi toivoi, että uimahallin viereen ei kaavoitettaisi isoja kerrostaloja. Muutoin niiden asukkaiden autot täyttäisivät uimahallin parkkipaikan.
Uimahallin hankesuunnitelman teossa on mukana uimahallirakentamiseen ja rahoitukseen erikoistunut Sport Venue Oy. Kimmo Toukoniemen mukaan tavoitteena on saada aikaan niin hyvä hankesuunnitelma päätöksen tueksi, että samaa suunnitelmaa voidaan hyödyntää myös mahdollisissa tulevissa kilpailutuksissa.
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg korosti, että tavoitteena on tuoda valtuutetuille mahdollisimman kattavat selvitykset päätöksenteon tueksi. Tämä koskee niin sijaintia, kustannuksia kuin rahoitusvaihtoehtojakin.
Jos valtuusto päättää uimahallin rakentaa, kaupunki kilpailuttaa operaattorin eli etsii tahon, joka toimintaa pyörittää, vaikka kaupunki omistaisi rakennuksen. Yksityisellä taholla olisi enemmän intressejä ja resursseja kehittää toimintaa ja houkutella asiakkaita kuin kaupungilla.
Jos sopiva taho löytyy, jatkuu hallin valmistelu yhdessä toimijan kanssa. Kaupunki kuitenkin huolehtii kaavamuutoksesta, tontista ja liittymistä.
Jos taas sopivaa tahoa ei löydy, voi kaupunki jatkaa hanketta ilman ulkopuolista toimijaa. Uimahalliin tarvittaisiin silloin 10–12 työntekijää toiminnan pyörittämiseksi.
600 neliömetrin allastilaan on kaavailtu monin tavoin muunneltavissa olevaa allasta, lastenallasta ja terapia-allasta. Katsomoa ei ilmeisesti saada. Lipunmyyntitilat ja kahvila tarvitaan ilman muuta.
Tilastojen mukaan tyypillinen uimahallin asiakas kuluttaa kahviossa yhden euron käyntikertaa kohden.
Laskelma uimahallin käyttäjien taloudellisesta vaikutuksesta paikalliseen elinkeinoelämään oli mielenkiintoinen. Sen mukaan 15 euron kertaostoksella 10000 kävijää toisi 150000 euroa paikallisille yrityksille.
Yksittäisiä kertaostoksia suurempana pidetään uimahallin vaikutusta asiointisuuntiin yleisesti.
